Olen Eeva Itkonen, kätilö, terveydenhoitaja ja valtiotieteiden maisteri. Perheeseeni kuuluu kolme lasta vauvasta koululaiseen.

Lapsen syntymä ja kasvatus on aina elämänmuutos, joka vaatii tutustumista omaan itseen, omiin tarpeisiin ja omaan kehoon. Kätilönä haluan olla luotettava tuki, joka auttaa löytämään erilaisiin tilanteisiin sopivia ratkaisuja. Autan suodattamaan informaatiotulvasta sen, mikä on tärkeää juuri sinulle.

Vielä laajempi tavoitteeni on kehittää seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluita siten, että hoitokäytännöt perustuvat näyttöön ja perheiden omaa tietoa itsestään, tarpeistaan ja toiveistaan arvostetaan.

Kätilön työssä hienointa on, että se on sekä asiantuntija- että käsityöläisammatti. Teoria ja käytäntö kulkevat kätilöllä käsi kädessä.

Kätilön ammatin lisäksi olen opiskellut sukupuolentutkimusta ja sosiologiaa. Se on auttanut tarkastelemaan ja ymmärtämään, miten synnyttämisen ja vanhemmuuden käytännöt eivät ole ainoastaan yksilöiden valintoja vaan muotoutuvat tässä yhteiskunnassa ja kulttuurissa, jossa elämme. Saatavilla olevan informaation ja kerrottujen tarinoiden runsaus tekee entistä tärkeämmäksi taidon arvioida tiedon luotettavuutta ja sopivuutta jokaisen yksilölliseen tilanteeseen.

Miten voin auttaa?

Vedän kursseja vanhemmille ja ammattilaisille sekä kohtaan perheitä synnytysvalmennuksen, imetyksen ja synnytyskeskustelujen merkeissä. Olen sertifioitu synnytysdoula, Spinning Babies® -synnytysvalmentaja sekä Toimiva perhe –ohjaaja. Kehitän jatkuvasti omaa työtäni ja haluan oppia uutta, jotta voin palvella paremmin erilaisia perheitä.

Oletko

• etsimässä ratkaisua imetysongelmaan (ja haluat käytännönläheistä, tutkittuun tietoon perustuvaa imetysohjausta)
• tai valmistautumassa synnytykseen (ja haluat lisätä kehollista tasapainoa ja saada mahdollisimman hyvän synnytyskokemuksen)?

Ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä, miten voin olla avuksi.

Synnyttäminen, imettäminen ja lasten kasvattaminen on kovaa työtä. Sitä ei tarvitse jaksaa yksin. Hyvää tarkoittavia neuvoja on tarjolla runsaasti, mutta niiden joukosta on usein vaikea erottaa luotettavaa ja omaan elämäntilanteeseen sekä arvoihin sopivaa tietoa. Silloin ammattilaisesta voi olla apua arvioimaan sopivia keinoja ja ratkaisuja raskausajan, synnytyksen, imetyksen ja vanhemmuuden pulmiin.

Minulle on tärkeää, että

• jokainen kohtaaminen on kiireetön
• neuvot ja suositukset perustuvat luotettavaan tietoon
• ei ole olemassa kaikille sopivia ratkaisuja, vaan jokaiseen tilanteeseen etsitään yhdessä sopivat keinot
• kätilönä kunnioitan jokaisen perheen omaa määritelmää siitä, keitä perheeseen kuuluu. Samoin sukupuolen moninaisuus on kätilötyössä arkipäivää. Kenenkään ei tarvitse pelätä tulevansa ohitetuksi ja kohdatuksi oletusten tai odotusten perusteella.

Haluatko saada lisätietoa tilauskurssin järjestämisestä omalle ryhmällesi? Olen kouluttanut doulia, kätilöitä ja muita perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia.

Mistä kaikki alkoi

Muistan, kun olin nuori yliopisto-opiskelija, hiljattain palannut ulkomailta asumaan takaisin Suomeen ja odotin esikoistani onnellisen tietämättömänä siitä, millainen muutos edessä odottaisi. Vanhemmuus on useimmiten odotettu ja kaivattu (myös hyvin jännittävä ja pelottava) muutos. Ja siihen liittyy aina yllätyksiä, joista tekee mieli sanoa, että tätä en tilannut. Silloin on olennaisen tärkeää, että lähellä on ihminen, joka ymmärtää ja osaa katsoa tilannetta laajemmasta näkökulmasta. Ihminen, jonka tietoon voi luottaa.

Raskausaikana tuskastelin, miksi minun oletetaan olevan tietynlainen, ajattelevan tietyllä tavalla ja tekevän tietynlaisia valintoja vain siksi, että minusta oli yhtäkkiä tulossa äiti. Vauvan syntymän jälkeen huomasin vähitellen sen, että vanhemmaksi tullaan ja opitaan tekemällä, loputtomien pienten toistojen kautta. Toistamme sekä jotain perittyä ja vanhaa että omanlaista ja uutta.

Muistan muutaman erityisen merkityksellisen kohtaamisen vauvan syntymän jälkeen: Sain tilanteessa tarvitsemani tiedon, mutta merkityksellisen kohtaamisista teki ammattilaisen usko siihen, että pystyn, ja kunnioitus sitä kohtaan, että teen omat ratkaisuni. Yksi tärkeä kohtaaminen oli puolestaan tuttavani, joka tuli katsomaan silloin pariviikkoista vauvaani. Hän imetti muitta mutkitta lähes vuoden ikäistä lastaan lattialla istuen keskustelun lomassa, kun itse haparoin vielä pikkuvauvan hennon otteen kanssa. Yhtäkkiä näin edessä tulevaisuuden, jossa tämä hetki asettui mittasuhteisiinsa. Myöhemmin ymmärsin kaksi asiaa: ammattilaisten arvostava kohtaaminen ja vertaistuen esimerkin voima kannattelevat pitkälle.

Kuopuksen syntymän jälkeen lähdin mukaan Imetyksen tuki ry:n imetystukiäititoimintaan. Doulaksi päädyin aluksi lähes sattumalta ja se käänsi polkuni suunnan. Ensimmäisen doulasynnytyksen jälkeen kouluttauduin sertifioiduksi synnytysdoulaksi. Samalla kypsyttelin vähitellen ajatusta ammattitaidon kehittämisestä vielä pidemmälle. Keräsin jonkin aikaa uskallusta, mutta lopulta hyppääminen uudelle uralle oli väistämätöntä. En enää nähnyt mahdolliseksi tehdä mitään muuta.

Nyt olen kätilö ja autan vanhempia niiden asioiden parissa, joihin itse olen aiemmin etsinyt apua. Kätilön kutsumukseni heräsi siis vähitellen. Näiden vuosien aikana olen kirjoittanut gradun synnytystarinoista, ollut mukana perustamassa Feministikätilöt-blogia sekä toiminut kouluttajana Toimiva perhe -kursseilla, valmennuskursseilla, ammattilaisten koulutuksissa ja suunnitellut omia koulutuksia. Kaikista tärkeimpänä olen kasvanut kolmen lapsen äidiksi. Kätilönä haluan säilyttää mielessäni sen, miltä tuntuu odottajana, synnyttäjänä ja vanhempana kohdata kaikki, mikä on edessä.

Ammattilaisen tehtävä ei ole olla auktoriteetti, joka sanelee, mitä on tehtävä. Ammattilaisena annan kaiken vuosien aikana kertyneen tiedon ja kokemuksen käyttöösi, mutta päätökset teet sinä itse. Olen toiminut yrittäjänä vuodesta 2014 alkaen. Omat lapseni ovat opettaneet sen, että itselleen täytyy asettaa päämäärä, jota haluaa tavoitella ja jonka eteen on valmis ottamaan riskejä.

Tarinaa Jagan nimen takana kysytään usein, ja kerron sen nyt.

Slaavilaisessa kansantarinassa Vasilisa-tyttö tekee matkan Baba Jagan talolle ja hakee sieltä tulen. Vasilisan on lähdettävä; hän ei haluaisi joutua pelottavalle matkalle pimeän metsän halki, mutta hänellä ei ole vaihtoehtoa. On pelottavaa olla vailla turvaa ja varmuutta asioista. Täytyy vain sukeltaa ja kestää tietämättömyys siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

”Baba Jaga oli kammottava olento. Hän ei kulkenut vaunuilla tai kärryillä vaan huhmareen muotoisella kattilalla, joka lensi itsestään. Hän ohjasi tätä kulkuvälinettä survimen muotoisella airolla ja lakaisi pois taakseen jättämänsä jäljet luudalla, joka oli tehty kauan sitten kuolleen henkilön hiuksista.

Vielä omituisempi oli Baba Jagan talo. Se nökötti valtavien suomuisten keltaisten kananjalkojen päällä ja käveli ympäriinsä aivan itsekseen ja toisinaan kieppui ympäri ja ympäri kuin hurmioitunut tanssija.”*

Baba Jagan hahmo on groteski, riemukas ja villi samoin kuin hänen asuttamansa talo. Noidan talossa voi joutua syödyksi, jos ei selviydy asetetuista tehtävistä. Mutta jatkaessaan sinnikkäästi eteenpäin Vasilisa saa palkaksi tulen, joka polttaa hengiltä hänen kotinsa vallanneet vihamieliset siskopuolet. Clarissa Pinkola Estesin tulkinnan mukaan Baba Jaga on vaistonvaraisen ja kokonaisvaltaisen psyyken ydin, ja ilkeät siskopuolet edustavat kulttuurin ja yhteisön naisiin kohdistamia odotuksia.

Vasilisan tarina on sankarin myyttinen matka alamaailmaan ja takaisin kotiin. Tarina selittää, mitä tapahtuu elämän käännekohdassa, kun ihminen kohtaa kriisin ja selviytyy siitä. Elämässä tapahtuva suuri muutos käynnistää mielessä sopeutumisen vaativaan tilanteeseen, jossa ihmisen psyyke on kovilla, äärimmäisyyksien rajoilla. Pam England on kirjoittanut siirtymästä vanhemmuuteen sankarin matkana, jossa sankarin koitos alamaailmassa voi olla synnytys tai jokin muu vauvavuoden äärimmäisen haastava kokemus.

Vasilisa ei lähde matkaan yksin; hän kantaa mukanaan nukkea. Nukke on opas, joka auttaa suoriutumaan noidan antamista tehtävistä ja erottamaan joka käänteessä, mikä Vasilisalle on hyväksi ja mikä ei. Ruokimme intuitiota pysähtymällä kuuntelemaan sitä ja toimimalla sen neuvojen mukaisesti. Intuitio on kuin lihas: jos sitä ei käytä, se surkastuu. Sitä voi vahvistaa säännöllisellä ja toistuvalla harjoittelulla.

Matkalla tarvitaan opasta, joka auttaa vahvistamaan kykyä erottaa oikeat ratkaisut vääristä, mutta päätökset sankarin on tehtävä itse. Matkaaja ei voi valita lopputulosta, mutta hän kuuntelee omia tarpeitaan ja toimii tilanteen mukaan.

Baba Jagassa luonto ja kulttuuri risteävät. Jaga muistuttaa siitä, että uuden synnyttäminen ja vanhan hautaaminen on ristiriitaista, pelottavaa, ruumiillista ja raivokasta. Samalla se ei ole yksilöllistä ja yksinäistä vaan tapahtuu yhteisesti, yhdessä.

*Clarissa Pinkola Estes: Naiset jotka kulkevat susien kanssa. Suomentanut Nina Valtavirta.