Ovulaatio, hedelmöittyminen, kiinnittyminen, alkion ikä ja raskauden laskennallinen alku tarkoittavat eri asioita. Raskauden alkamiseen liittyy useita eri käsitteitä, jotka menevät helposti sekaisin.
Tämä UKK selventää raskauden alkamisen keskeisiä vaiheita erityisesti hedelmällisyystietoisuuden näkökulmasta.
Milloin raskaus alkaa?
Tähän on kaksi eri vastausta sen mukaan, puhutaanko biologisesta tapahtumasta vai raskauden laskennallisesta kestosta.
Biologisesti raskauden alku liittyy hedelmöittymiseen ja sitä seuraavaan alkion kiinnittymiseen kohtuun. Lääketieteellinen raskauden keston määritelmä laskee raskausviikot kuitenkin viimeisten kuukautisten ensimmäisestä päivästä, ei hedelmöittymispäivästä.
Siksi ihminen voi olla esimerkiksi raskausviikolla 4, vaikka hedelmöittymisestä olisi kulunut vasta noin kaksi viikkoa.
Mikä ero on ovulaatiolla ja hedelmöittymisellä?
Ovulaatio tarkoittaa sitä, että munasolu irtoaa munasarjasta. Hedelmöittyminen tarkoittaa sitä, että siittiö kohtaa munasolun ja niiden perintöaines yhdistyy.
Ovulaatio on siis edellytys hedelmöittymiselle, mutta ne eivät ole sama asia.
Voivatko ovulaatiopäivä ja hedelmöittymispäivä olla sama päivä?
Kyllä. Ovulaatiopäivä ja hedelmöittymispäivä voivat osua samalle päivälle. Munasolu voi hedelmöittyä vain korkeintaan 12-24 tuntia ovulaation jälkeen. Hedelmöittyminen tapahtuu siten ovulaatiopäivänä tai sitä seuraavana päivänä.
Voiko hedelmöittyminen tapahtua ennen ovulaatiota?
Ei varsinaisesti. Ennen ovulaatiota munasolu ei ole vielä irronnut, joten sitä ei voi hedelmöittää.
Sen sijaan yhdyntä tai inseminaatio voi tapahtua ennen ovulaatiota. Siittiöt voivat säilyä elimistössä useita päiviä ja odottaa ovulaatiota. Siksi raskaaksi voi tulla yhdynnästä, joka on tapahtunut jopa yli 5 päivää ennen varsinaista ovulaatiopäivää.
Miksi raskaaksi voi tulla yhdynnästä, joka tapahtui päiviä ennen ovulaatiota?
Siittiöt voivat säilyä hedelmöityskykyisinä hedelmällisessä kohdunkaulan limassa useita päiviä. Yleensä puhutaan 3-5 päivästä, mutta jopa viikko saattaa olla mahdollinen. Hedelmällinen lima auttaa siittiöitä selviytymään ja kulkeutumaan kohti munasolua.
Tämän vuoksi hedelmällinen aika ei tarkoita vain ovulaatiopäivää. Siihen kuuluvat myös ovulaatiota edeltävät päivät, jolloin elimistö alkaa valmistautua mahdolliseen hedelmöittymiseen.
Mikä on kuukautiskierron hedelmällinen aika tai ikkuna?
Hedelmällinen ikkuna tarkoittaa niitä kierron päiviä, jolloin yhdyntä tai inseminaatio voi johtaa raskauteen.
Käytännössä hedelmällinen aika sijoittuu yleensä ovulaatiota edeltäviin päiviin ja ovulaatiopäivään. Sen tarkka ajankohta voi vaihdella ihmisestä toiseen ja myös samalla ihmisellä kierrosta toiseen.
Hedelmöittyminen tapahtuu tavallisimmin munanjohtimessa, useimmiten sen laajimmassa osassa eli ampullassa. Sinne munasolu kulkeutuu ovulaation jälkeen ennen kuin se jatkaa matkaansa kohtuun. Tämän takia ovulaatiota seuraavan päivän yhdyntä tai inseminaatio voi olla liian myöhäistä hedelmöittymiselle, mutta täysin mahdotonta se ei ole.
Onko kierron 14. päivä aina ovulaatiopäivä?
Ei. Tämä on yleinen yksinkertaistus.
Ovulaatio tapahtuu useimmilla suunnilleen kierron puolivälissä, mutta kaikilla ei ole 28 päivän kiertoa, eikä ovulaatio tapahdu aina samana kiertopäivänä.
Aika ovulaatiosta kuukautiskierron päättymiseen pysyy yleensä suunnilleen samanpituisena kierrosta toiseen. Tätä kutsutaan kierron luteaalivaiheeksi. On kuitenkin tavallista, että ovulaatiopäivä vaihtelee. Ovulaation ajankohta voi vaihdella esimerkiksi stressin, sairastelun, imetyksen, elämäntilanteen, hormonaalisten muutosten tai epäsäännöllisen kierron vuoksi.
Siksi ovulaatiota ei kannata päätellä pelkän kalenterin perusteella, jos haluaa ymmärtää tarkemmin omaa hedelmällistä aikaa.
Mistä ovulaation voi tunnistaa?
Ovulaatiota voi arvioida seuraamalla kehon hedelmällisyysmerkkejä. Näitä ovat erityisesti kohdunkaulan lima, peruslämpö ja joillakin myös kohdunkaulan asennon tai tuntuman muutokset.
Hedelmällinen kohdunkaulan lima muuttuu usein kosteammaksi, liukkaammaksi, venyvämmäksi tai munanvalkuaismaiseksi ennen ovulaatiota. Tällainen lima tukee siittiöiden selviytymistä ja liikkumista.
Peruslämpö puolestaan nousee ovulaation jälkeen noin 0,5 astetta loppukierron ajaksi progesteronin vaikutuksesta. Lämpö ei siis ennusta ovulaatiota etukäteen, vaan voi auttaa vahvistamaan jälkikäteen, että ovulaatio on todennäköisesti tapahtunut.
Ovulaatioon voi liittyä ovulaatiokipua, mutta se ei aina ole luotettava merkki ovulaation ajankohdasta eikä siitä, että ovulaatio on tapahtunut. Ovulaatiotestit voivat auttaa arvioimaan ovulaation ajankohtaa, mutta niiden tulosten tulkinta vaatii usein harjoittelua.
Mikä on hedelmöittymispäivä, jos yhdyntä oli useita päiviä ennen ovulaatiota?
Hedelmöittymispäivä ei ole automaattisesti sama kuin yhdyntäpäivä.
Jos yhdyntä tai inseminaatio oli esimerkiksi kolme päivää ennen ovulaatiota, siittiöt ovat voineet säilyä kohdussa ja hedelmöittää munasolun vasta ovulaation jälkeen. Hedelmöittymispäivä on ovulaatiopäivä tai sitä seuraava päivä.
Mitä tapahtuu hedelmöittymisen jälkeen?
Hedelmöittymisen jälkeen hedelmöittynyt munasolu alkaa jakautua ja kulkeutuu munanjohtimesta kohti kohtua. Tämä vie useita päiviä.
Kun jakautunut solurykelmä saavuttaa kohdun, se voi kiinnittyä kohdun limakalvoon. Kiinnittyminen tapahtuu yleensä noin viikon kuluttua hedelmöittymisestä, mutta ajankohdassa voi olla yksilöllistä vaihtelua.
Onko raskaus alkanut heti hedelmöittymisestä?
Biologisesti hedelmöittyminen on uuden alkionkehityksen alku. Käytännössä raskauden jatkuminen edellyttää kuitenkin myös sitä, että morula eli jakautuneista soluista koostuva rykelmä kiinnittyy kohtuun.
Raskaustesti muuttuu positiiviseksi vasta, kun kiinnittymisen jälkeen alkaa muodostua riittävästi hCG-hormonia. Siksi hedelmöittyminen ei vielä näy raskaustestissä.
Milloin raskaustesti voi näyttää positiivista?
Raskaustesti voi näyttää positiivista vasta, kun elimistössä on riittävästi hCG-hormonia. Tätä hormonia alkaa muodostua kiinnittymisen jälkeen.
Erittäin herkkä raskaustesti voi näyttää positiivista jo 9-10 vuorokautta ovulaation jälkeen.
Usein testi muuttuu positiiviseksi vasta lähempänä kuukautisten oletettua alkamispäivää tai sen jälkeen. Liian varhain tehty testi voi siksi olla negatiivinen, vaikka hedelmöittyminen olisi tapahtunut.
Miksi laskettu aika ei perustu hedelmöittymispäivään?
Hedelmöittymispäivää ei useimmiten tiedetä varmasti. Siksi raskauden kesto lasketaan terveydenhuollossa yleensä viimeisten kuukautisten ensimmäisestä päivästä.
Varhainen ultraäänitutkimus voi tarkentaa raskauden kestoa, erityisesti jos kuukautiskierto on epäsäännöllinen, viimeisten kuukautisten ajankohta on epävarma tai ovulaatio on tapahtunut tavallista aikaisemmin tai myöhemmin.
Jos tiedät ovulaatiopäivän, on se varmempi tieto raskauden keston määrittämiseksi kuin ultraäänitutkimuksen mittausten pohjalta tehty arvio.
Miksi raskausviikot ovat noin kaksi viikkoa edellä?
Raskausviikot lasketaan viimeisten kuukautisten ensimmäisestä päivästä. Jos ovulaatio tapahtuu noin kaksi viikkoa kuukautisten alkamisen jälkeen, hedelmöittymisen hetkellä raskausviikkoja on laskennallisesti jo noin 2+0.
Tämä ei tarkoita, että alkio olisi kahden viikon ikäinen. Se tarkoittaa, että raskauden kestoa mitataan terveydenhuollossa eri lähtöpisteestä kuin biologista alkionkehitystä.
Miten raskauden alkaminen kannattaa hahmottaa yksinkertaisesti?
Raskauden alkamisen voi hahmottaa tapahtumasarjana:
- kuukautiset alkavat
- munasolu alkaa kypsyä
- hedelmällinen lima lisääntyy
- ovulaatio tapahtuu
- munasolu voi hedelmöittyä noin vuorokauden ajan
- hedelmöittynyt munasolu alkaa jakautua
- varhainen alkio kulkeutuu kohtuun
- alkio kiinnittyy kohdun limakalvoon 6-9 päivää hedelmöityksen jälkeen
- hCG-hormoni alkaa nousta
- raskaustesti voi muuttua positiiviseksi
Oman kierron ymmärtäminen voi auttaa hahmottamaan raskauden mahdollisuutta tarkemmin kuin pelkkä kalenteriin perustuva laskeminen.
Mitä on kiinnittymisvuoto? Voiko kuukautisia tulla raskausaikana?
Osa huomaa tiputteluvuotoa kierron loppupuolella. Alkion kiiinnittyminen kohtuun voi aiheuttaa pientä ja ohimenevää verenvuotoa noin viikko ovulaation jälkeen.
Alkuraskaudessa verenvuoto voi johtua monista eri syistä. Se voi muistuttaa kuukautisvuotoa, mutta tarkalleen ottaen kyse ei ole kuukautisista, vaan vuodolle on aina jokin muu syy.
Verenvuoto alkuraskaudessa voi liittyä esimerkiksi hormoneihin, kuiviin limakalvoihin tai kohdun hematoomaan.
Keskenmenoon liittyvä vuoto on usein kuukautisvuotoa runsaampaa, ja siihen liittyy kipua. Vuoto voi silti olla joskus runsastakin, ja raskaus jatkuu kaikesta huolimatta.
Mihin tieto perustuu?
Tämä teksti on yleistä tietoa alkionkehityksestä, raskauden alkamisesta, ovulaatiosta ja hedelmällisestä ajasta. Löydät lisätietoja esimerkiksi Terveyskirjastosta. Teksti ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisen yksilöllistä arviota, tutkimuksia tai hoitoa.
Hedelmällisyystietoisuuteen perustuvat menetelmät vaativat huolellista opettelua. Jos käytät kierron seurantaa raskauden ehkäisyyn tai raskauden yrittämiseen, perehdy menetelmään kunnolla ja hae tarvittaessa ohjausta koulutetulta ammattilaiselta.
Kirjoittaja
Tekstin on kirjoittanut kätilö ja väitöskirjatutkija Eeva Itkonen. Kirjoittaja tutkii synnytyskokemuksia, hoitokäytäntöjä ja lisääntymiseen liittyvää päätöksentekoa suomalaisessa äitiyshuollossa.
