Milloin lähteä synnytyssairaalaan?

18.07.2021 | Synnytys

 Milloin soittaa ja lähteä sairaalaan, on useimpien odottajien iso kysymys ennen synnytystä. Eikä ihme, sillä synnytyksen vaiheen arviointi on haastavaa. Synnytys ei ole suoraviivaisesti etenevä prosessi, vaan enemmänkin mutkitteleva tie, jossa välillä kiihdytetään ja välillä pidetään taukoa. Joskus määränpää on jo heti ensimmäisen mutkan takana, useimmiten kuitenkin matkaa taitetaan pitkään.

Mieti näitä, kun mietit sairaalaan lähtemisen ajankohtaa synnytyksessä:

🧡Omat toiveet kivunlievityksestä: Jos tuntuu, että kaipaa enemmän lievitystä kipuun, niin sairaalaan kannattaa lähteä aiemmin kuin jos kotona on hyvä olla.

🧡Saatavilla oleva tuki ja oma turvallisuudentunne: Esimerkiksi yksin synnyttävät tai muuten lisää tukea kaipaavat usein kokevat olevansa sairaalassa paremmin turvassa ja avun äärellä kuin kotona. Doulan tuki voi auttaa myös tuntemaan olon turvalliseksi kotona.

🧡Matka-aika on luonnollisesti otettava laskuihin mukaan.

🧡Lapsivedenmeno on aina syy kysyä lisäohjeita kätilöltä.

🧡Miten supistusten kanssa tuntee pärjäävänsä kotona? Ei silti kannata laskea vain tämän varaan, sillä siinä voi kokea yllätyksen, jos pärjääkin yllättävän hyvin!

🧡Aiemmat nopeat synnytykset kannattaa huomioida (etenkin jos aktiivinen avautumisvaihe eli n. 6 cm eteenpäin on edennyt nopeasti), ja lähteä aikaisemmin sairaalaa kohti.

🧡Jos vauva ei tunnu liikkuvan normaalisti, tai olet huolissasi jostain muusta asiasta, soita sairaalaan. Tavalliseen tapaansa liikkuvalla vauvalla on yleensä kaikki hyvin. Liikkeiden väheneminen on hälytysmerkki myös synnytyksen alkuvaiheessa.

Milloin sairaalaan kannattaa mennä?

Yleensä hyvä ajankohta saapua sairaalaan on aktiivisen avautumisvaiheen aikana tai lähestyessä sitä. Tällöin voi olla aika varma, että synnytys on hyvin käynnissä, eivätkä supistukset enää harvene tai taukoa. Etenkin moni ensisynnyttäjä miettii, mistä tunnistaa synnytyssupistukset, ja miten ne eroavat harjoitussupistuksista tai synnytyksen latenssivaiheen supistuksista.

Aktiivisessa avautumisvaiheessa supistukset vaativat keskittymistä, ja synnytyshormoneista johtuen niiden välilläkin tekee mieli sulkeutua omaan kuplaan. Supistukset kestävät yleensä minuutin ajan, ja niitä tulee tiheästi.

Latenssivaiheen supistukset voivat olla jo intensiivisiä, ja niiden kanssa on apua erilaisista kivunhallintakeinoista kuten hengitykseen keskittymisestä, liikkumisesta, lämpö- tai kylmäpakkauksesta, suihkusta tai TENS-laitteesta. Kuitenkin supistusten välissä pystyy vielä jatkamaan tavallisia puuhia. Latenssivaiheessa supistusväli usein pitenee esimerkiksi puhelimessa puhuessa tai uuden ihmisen saapuessa paikalle. Tällöin vauvan syntymä on harvoin vielä käsillä.

Silti aina jos supistusten kanssa ei tunnu pärjäävän, kannattaa soittaa sairaalaan riippumatta siitä, mikä on supistusväli tai miten tiheästi supistuksia tulee. Sairaalassa on mahdollista saada kipulääkitystä myös latenssivaiheessa ennen synnytyssaliin siirtymistä. Jos lapsivesi menee, saat kätilöltä ohjeita.

Erityisesti uudelleensynnyttäjän kannattaa ennakoida, että aktiivinen avautumisvaihe voi olla nopea. Jos itse tai kumppani havaitsee synnyttäjän vaipuvan omaan maailmaansa supistusten välillä, kannattaa ottaa suunta kohti sairaalaa.

Koti on usein paras paikka synnytyksen alkuvaiheessa

Tutkimusten mukaan synnytyssairaalaan saapuminen latenssivaiheessa ennen kuin kohdunsuu on 4-6 cm auki lisää todennäköisyyttä synnytykseen liittyville toimenpiteille. Tämän takia suositellaan, että synnytyksen alkuvaiheessa voi olla kotona niin pitkään kuin mahdollista. Vauvan liikkeiden tulee tuntua normaalisti.

Osassa sairaaloista on lepohuoneita synnytyksen alkuvaiheeseen. Aina tätä mahdollisuutta ei ole. Vaihtoehtona on lähteä kävelylle tai kotiin, jos synnytys ei ole vielä edennyt aktiiviseen vaiheeseen. On ok käydä sairaalassa useamman kerran ennen synnytyssaliin siirtymistä. Synnytyssaliin siirrytään yleensä siinä kohtaa, kun synnytys on edennyt aktiiviseen avautumisvaiheeseen. Tätä ennen sairaalalla ei välttämättä ole tarjota perheelle rauhallista ja intiimiä paikkaa, jossa synnytys voisi edetä omaan tahtiinsa.

Synnytyksen alun pitkä latenssivaihe on kuitenkin haastava sekä henkisesti että fyysisesti. Ei ole mitään vikaa, jos kokee kaipaavansa siinä kohtaa enemmän tukea. Monet kokevat tarvetta ammattilaisen arviolle, läsnäololle ja kannustukselle. Usein synnytyksen alkuvaihe onkin tasapainottelua sen suhteen, missä itse tuntee olonsa turvalliseksi.

Omia tuntemuksia kannattaa kuunnella

Jos vaisto kehottaa soittamaan sairaalaan, kannattaa soittaa, ja tarvittaessa aina uudestaan useamman kerran tilanteen muuttuessa. Puhelinkätilölläkään ei ole kristallipalloa! Puhelimessa neuvotellaan ja sovitaan yhdessä, miten kannattaa toimia.

Päätös sairaalaan lähtemisestä syntyy monen asian summana, ja siksi kaikki yleiset ohjeet supistusten tiheydestä ja kestosta eivät välttämättä päde juuri sinun synnytyksessäsi. Sairaalaan lähtemiselle ei ole yhtä oikeaa ajankohtaa: tärkeintä on seurata omia tuntemuksia ja tehdä päätökset tilanteen mukaan.

📷 funfamilyphotos / Depositphotos

Lue myös:

Synnytys tukihenkilön opas

Ilmainen kätilön opas tukihenkilölle + synnytystoivelista!

 

Kirjoita allaolevaan kenttään sähköpostisi ja lähetän sinulle ilmaisen 11-sivuisen tukihenkilön oppaan synnytykseen sekä pohjan synnytystoivelistan kirjoittamiseen. Saat myös uutisia tulevista tapahtumista sähköpostiisi keskimäärin 1-2 kertaa kuussa. 

Kiitos tilauksesta! Tarkista myös roskaposti- tai tarjouspostilaatikkosi, jos et näe viestiä inboxissasi. Jos viesti ei ole saapunut inboxiisi muutaman minuutin kuluessa, kokeile sähköpostisi hakutoimintoa hakusanalla jaga.fi.