Synnytyksen käynnistys – miten siihen kannattaa valmistautua?

26.09.2021 | Synnytys

Suomessa keskimäärin joka kolmas synnytys käynnistetään. Tavallisia syitä käynnistää synnytys ennen supistusten alkamista spontaanisti ovat mm. yliaikaisuus (42+0), lapsivedenmeno ja erilaiset raskauden kulkuun liittyvät ongelmat.

Käynnistykseen liittyen törmää kahdenlaisiin argumentteihin, jotka kumpikaan eivät pidä paikkaansa. Ensimmäinen väite on, ettei käynnistetty synnytys eroa juuri lainkaan spontaanisti käynnistyneestä synnytyksestä. Käynnistykseen liittyy kuitenkin tiettyjä erityisiä piirteitä, joista on hyvä olla tietoinen, vaikka joidenkin kohdalla käynnistys sujuukin aivan kuin mikä tahansa synnytys.

Toinen väite on, että synnytyksen käynnistäminen tietää aina vaikeampaa ja kivuliaampaa synnytystä, johon sisältyy enemmän riskejä kuin spontaanisti käynnistyneeseen synnytykseen. Tämäkään ei ole kiveen kirjoitettu. Käynnistys voi myös sujua hyvin, ja valmistautumisella on vaikutusta siihen, millaiseksi synnytyskokemus muodostuu.

Erilaiset käynnistysmenetelmät

Synnytyksen käynnistysmenetelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: kohdunsuun kypsyttelyyn ja supistusten käynnistämiseen.

Kohdunsuuta kypsyttäviä keinoja käytetään pehmentämään kohdunsuuta. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää lääkkeitä tai kohdunsuulle asetettavaa pallokatetria eli ballonkia. Kypsytysmenetelmät voivat saada myös aikaan kehon omia synnytyssupistuksia, ja synnytys saattaakin lähteä käyntiin. Usein kuitenkin kypsyttelykeinojen jälkeen edetään seuraavaan vaiheeseen eli varsinaiseen synnytyksen käynnistämiseen.

Synnytyksen käynnistämiseksi tai omien supistusten vahvistamiseksi tavallinen keino on lapsivesikalvojen puhkaiseminen, jos lapsivesi ei ole vielä mennyt. Samaan aikaan tai jokin aika kalvojenpuhkaisun jälkeen aloitetaan oksitosiinihormonin tiputus suonensisäisesti. Oksitosiini saa aikaan supistuksia ja voimistaa niitä. Usein oksitosiinin määrää nostetaan säännöllisin väliajoin, mutta sitä voidaan myös tarvittaessa laskea ja lopettaa annostelu kokonaan esimerkiksi silloin, jos kehon omat supistukset lähtevät hyvin käyntiin.

Miten käynnistetty synnytys eroaa spontaanisti käynnistyneestä synnytyksestä?

Jokainen synnytys on yksilöllinen, joten muiden kokemuksiin tai omiin aiempiin synnytyksiin ei kannata nojata liiaksi. Käynnistetyssä ja spontaanisti käynnistyneessä synnytyksessä on paljon yhtäläisyyksiä. Yksi tärkeä ero liittyy siihen, että käynnistyksessä synnytystä pyritään lääketieteen keinoin edistämään tavoitteellisesti, kun taas spontaanisti käynnistynyt synnytys saa yleensä edetä omaan tahtiinsa.

Sekä spontaaniin että käynnistettyyn synnytykseen voi liittyä pitkä, useita vuorokausia kestävä ns. latenssivaihe, jota käynnistyksessä vastaa kohdunsuun kypsyttelyvaihe. Käynnistyksessä tässä vaiheessa ollaan useimmiten sairaalassa eikä kotona. Osassa sairaaloista käynnistyksen alkuvaihe vietetään jaetussa huoneessa, ja tukihenkilö ei välttämättä voi olla paikalla yöaikaan. Sairaalaympäristössä on usein enemmän ennakoimattomia häiriötekijöitä, joihin ei voi samalla tavalla vaikuttaa kuin kotona. Kypsyttelyvaiheeseen liittyy paljon odottelua ja epätietoisuutta. Toisaalta sairaalaympäristö voi myös lisätä turvallisuudentunnetta.

Käynnistetty synnytys voi myös olla nopea ja intensiivinen synnytys. On hyvä muistaa, että synnytys saattaa avustettunakin lähteä vauhdilla käyntiin, ja omat supistukset saattavat voimistua missä tahansa vaiheessa. Tämä koskee toki myös spontaanisti käynnistynyttä synnytystä: pitkääkin latenssivaihetta voi seurata nopea aktiivinen avautumisvaihe. Sairaalassa usein synnytyssaliin siirtyminen pyritään ajoittamaan siihen kohtaan, kun synnytys on aktiivisesti käynnistynyt. Joskus synnytys voi käynnistyä ja edetä niin nopeasti, että synnytyshuoneeseen tulee lopulta jopa kiire. Omista tuntemuksista ja supistuksissa tuntuvista muutoksista kannattaa aina kertoa kätilölle.

Synnytyksen käynnistymisessä ja etenemisessä on pitkälti kyse hormonitoiminnasta. Keho tuottaa synnytystä edistäviä prostaglandiineja ja oksitosiinia, ja samalla vapautuu endorfiineja, jotka auttavat tulemaan toimeen synnytyskivun kanssa. Kun supistuksia houkutellaan lääkkeellisesti, kehon omat endorfiinit ja kivunlievitysmekanismit eivät välttämättä lähde samalla tavalla käyntiin kuin spontaanisti käynnistyneessä synnytyksessä. Käynnistykseen voi liittyä jännitystä ja stressiä, ja adrenaliini- sekä kortisolihormonit vähentävät synnytyshormonien eritystä kehossa.

Tämän takia rentoutuminen, oman oksitosiinin nostatus, rauhallinen ympäristö, jännityksen ja stressin purku, hyvä mieli ja tuki sekä keskittyminen voimaa tuoviin asioihin on käynnistyksessä erityisen tärkeää.

Kivunlievitys käynnistetyssä synnytyksessä

Synnytyksen käynnistyksessä saatavilla ovat kaikki synnytyksen alkuvaiheen lääkkeettömät ja lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät. Lääkkeettömiä menetelmiä ja apuvälineitä sairaalassa ovat esimerkiksi:

  • Tukihenkilön läsnäolo
  • Lämpö ja kylmä: Kaurapussit, kylmäpakkaus
  • Suihku
  • TENS-laite: Sähköstimulaatio estää kipuimpulssin aistimista.
  • Gua sha: Kiinalainen kampahieronta.
  • Akupainanta ja vyöhyketerapia: Heijastepisteitä stimuloimalla voidaan hallita kipuja tai stimuloida supistuksia.
  • Hieronta (alaselkä, pakarat, reidet, hartiat)
  • Erilaiset asennot ja liike, jumppapallo
  • Akvarakkulat: Aktivoivat kehon omaa endorfiinintuotantoa
  • Akupunktio
  • Rebozo-liinahieronta
  • Äänenkäyttö, synnytyslaulu
  • Mielikuvat, uloshengitykseen keskittyminen
  • Tuoksut, eteeriset öljyt

Lääkkeettömien kivunlievitysmenetelmien tarkoitus on auttaa rentoutumaan, rauhoittaa mieltä ja kehoa, ja sitä kautta lisätä kehon omien endorfiinien ja synnytyshormonien eritystä.

Lääkkeellisistä kivunlievityskeinoista voi saada apua silloin, jos lääkkeettömät menetelmät eivät riitä. Synnytyksen alkuvaiheessa käynnistyksessä voi saada suun kautta otettavia ja lihakseen pistettäviä lääkkeitä, jotka usein voivat antaa mahdollisuuden levätä ja nukkua. Voimakkaammista opioidikipulääkkeeistä voi joillekin seurata myös pahoinvointia ja tokkuraisuutta. Joissakin sairaaloissa kuten Helsingin Naistenklinikalla on mahdollisuus saada ilokaasua myös käynnistyshuoneessa.

Synnytyshuoneessa saatavilla ovat kaikki ne kivunlievitysmenetelmät kuin spontaanisti käynnistyneessäkin synnytyksessä. Mahdollisuutta päästä ammeeseen kannatta kysyä kätilöltä, sillä siihen vaikuttavat käynnistyksessäkin monet yksilölliset tekijät. Erilaiset puudutukset ovat myös saatavilla lääkkeettömien keinojen lisäksi. Jos mahdollista, puudutusten kanssa kannattaa käynnistyksessä odottaa siihen saakka, että synnytys on varmasti kunnolla käynnistynyt ja kohdunsuu on 5-6 cm auki, sillä varhainen puudutus voi pysäyttää synnytyksen etenemisen.

Käynnistyksen haasteet – miten valmistautua?

Yksi tärkeimmistä asioista on, että sinulla on tarpeeksi tietoa käynnistyksestä ja siitä, miksi siihen on päädytty. Voit ajatella, että olet itse valinnut käynnistyksen apukeinoksi, eikä se ole vain jotain, minkä kohteeksi olet joutunut.

Käynnistetyssä synnytyksessä usein suuri osa ajasta vietetään erillisellä käynnistysosastolla ennen synnytyshuoneeseen siirtymistä. Moni on kokenut alkuvaiheen vaikeana, sillä siihen liittyy paljon epätietoisuutta, eikä kätilöllä ole aina riittävästi aikaa olla perheen tukena. Erilaisiin kivunlievitysmenetelmiin kannattaa perehtyä etukäteen, ja pyytää kätilöä neuvomaan niiden käytössä. Ravitsemuksesta ja levosta kannattaa huolehtia. Kätilön ja tukihenkilön sekä doulan tuki ovat kullanarvoisia. Kätilölle on hyvä myös kertoa selkeästi omista toiveista, huolista ja tuntemuksista.

Käynnistysmenetelmät voivat lisätä kipua supistusten voimistuessa, ja esimerkiksi lapsivedenmenon jälkeen supistukset voivat tuntua terävämmiltä. Kivun kokeminen on kuitenkin hyvin yksilöllistä, eikä käynnistys ole kaikille spontaania synnytystä kivuliaampi kokemus. Itselleen kannattaa olla silti armollinen, jos tarvitseekin enemmän kivunlievitystä ja tukea aiemmassa vaiheessa, kuin oli ajatellut.

Oman mielen rauhoittaminen on erityisen tärkeää niin synnytyksen etenemisen kuin oman jaksamisen kannalta. Jo raskausaikana kannattaa miettiä ja harjoitella erilaisia keinoja, joilla itse pystyy rauhoittamaan kehon ja ajatukset. Rentoutuminen uudessa ja usein stressaavassakin tilanteessa ei ole helppoa, mutta jokainen voi miettiä juuri omalla kohdallaan parhaiten toimivia keinoja. Mikä on auttanut aiemmin elämässä hankalissa ja haastavissa tilanteissa eteenpäin?

Synnytysympäristöön voi tuoda jotakin tuttua ja tehdä sairaalasta itselleen kotia niillä keinoin, joilla se on mahdollista. Erilaiset laitteet, ruudut, äänet ja tuoksut voivat häiritä synnytykseen keskittymistä ja synnytyshormonien erittymistä. Yksityisyyttä voi lisätä omien vaatteiden, tavaroiden, huivin tai peiton tuominen sairaalaan. Tukihenkilöllä on tärkeä rooli synnytysrauhan ylläpitäjänä.

Synnytyshormonien eritys vaatii rauhaa ja turvallisuudentunnetta. Kannattaa miettiä etukäteen, miten niitä voisi omalla kohdallaan lisätä. Miten vieraassa, usein hälyisessä ympäristössä, vaihtuvien ihmisten keskellä voisi luoda oman rauhallisen pesän, jossa keskittyä omaan synnytykseen ja yhteyden luomiseen vauvaan?

Rintojen stimulointi ja maidon lypsäminen voi edesauttaa supistuksia. Jos käynnistys on etukäteen tiedossa, rintoja voi alkaa lypsämään raskausviikolta 37-38 alkaen. Tarkoituksena on myös harjoitella tekniikkaa, jotta se olisi tuttua siinä vaiheessa, jos vauva tarvitsee lisämaitoa synnytyken jälkeen.

Myös käynnistyksessä liikettä ja lepoa kannattaa vuorotella. Joskus käynnistymättömyyden syynä voi olla vauvan asento kohdussa. Erilaiset Spinning Babies -liikkeet tekevät tilaa lantioon jo raskausaikana sekä synnytyksessä. Suosittelen lämpimästi liikkumaan mahdollisuuksien mukaan ja lisäämään kehon tasapainoa jo raskausaikana.

Yllättävät tilanteet käynnistyksessä

Synnytyksen käynnistykseen liittyy erityisesti ensisynnyttäjillä suurempi riski päätyä keisarileikkaukseen. Kaikista käytössä olevista kypsyttely- ja käynnistysmenetelmistä huolimatta synnytys ei aina lähde käyntiin. Käynnistykseen ja erityisesti lapsivedenmenoon liittyy kohonnut infektioriski, minkä takia vauvan ja synnyttäjän vointia seurataan tarkasti. Vauva voi reagoida negatiivisesti oksitosiinitiputukseen tai muihin toimenpiteisiin, jolloin herkästi siirrytään keisarileikkaukseen. Myös sektioon kannattaa valmistautua etukäteen ottamalla selvää, mitä leikkauksessa tapahtuu, ja mikä itseä auttaisi parhaiten siinä tilanteessa pysymään rauhallisena ja tuntemaan yhteyttä vauvaan.

Välillä synnytys voi lähteä käyntiin hyvin pienellä avustuksella, mutta on mahdollista myös, että tarvitaan useita päiviä ja erilaisia toimenpiteitä. Kohdunkaulan kypsyys vaikuttaa merkittävästi siihen, miten todennäköisesti käynnistys onnistuu. Kokemustiedon perusteella hyvin korkealla lantiossa oleva vauva saattaa herkemmin päätyä käynnistyksen aikana virheasentoon. Näissä tilanteissa apu voi löytyä Spinning Babies -liikkeistä ja niiden käyttöön perehtyneestä kätilöstä tai doulasta.

Tilanteesta riippuen synnytyksen käynnistämisen vaihtoehtona on joko spontaanin käynnistymisen odottaminen tai keisarileikkaus. Vaihtoehdoista kannattaa aina keskustella lääkärin kanssa, ja miettiä eri vaihtoehtoihin liittyvät riskit ja hyödyt tarkasti. Päätös käynnistyksestä voi tulla kenen tahansa kohdalle, joten myös käynnistykseen kannattaa valmistautua osana synnytykseen valmistautumista.

Lue myös:

Synnytys tukihenkilön opas

Ilmainen kätilön opas tukihenkilölle + synnytystoivelista!

 

Kirjoita allaolevaan kenttään sähköpostisi ja lähetän sinulle ilmaisen 11-sivuisen tukihenkilön oppaan synnytykseen sekä pohjan synnytystoivelistan kirjoittamiseen. Saat myös uutisia tulevista tapahtumista sähköpostiisi keskimäärin 1-2 kertaa kuussa. 

Kiitos tilauksesta! Tarkista myös roskaposti- tai tarjouspostilaatikkosi, jos et näe viestiä inboxissasi. Jos viesti ei ole saapunut inboxiisi muutaman minuutin kuluessa, kokeile sähköpostisi hakutoimintoa hakusanalla jaga.fi.