Mitä inklusiivisuus voi tarkoittaa kätilön työssä?

29.06.2021 | Kätilötyö

Jo vuosia sitten kirjoitin nettisivujeni etusivulle: “Jokaisen on tärkeää tuntea olonsa turvalliseksi ja kohdatuksi omana itsenään. Sinä määrittelet itse, keitä perheeseesi kuuluu, miten haluat itseäsi kutsuttavan ja millaista tukea kaipaat.” Kätilönä ja doulana asiakkainani on sateenkaariperheitä ja erilaisia odottajia. Ei ole itsestäänselvyys, että kaikki tuntevat itsensä yhtä lailla tervetulleiksi. Luottamus rakentuu monenlaisista asioista.

Yksi tärkeä asia etenkin nettisivuilla ja somessa on visuaalisuus. Valitsen postaukseen kuvan, joka esittää perhettä. Samalla kuva edustaa perhettä: tällainen on se, mitä kutsumme perheeksi. Siihen kuuluu kaksi aikuista (joiden sukupuolista teemme automaattisesti oletuksen) ja lapsi.

Ongelma on, jos kaikki perhettä esittävät ja edustavat kuvat ovat voittopuoleisesti samanlaisia. Onko niissä aina feminiiniseksi naiseksi ja maskuliiniseksi mieheksi tunnistettavissa oleva valkoihoinen, hoikka, vammaton, keskiluokkainen pariskunta? Onko mies kietonut kätensä suojelevasti naisen pyöreän vatsan ympärille?

Kuvat muokkaavat käsitystämme siitä, mikä on tavallista, normaalia, kaunista ja hyväksyttävää.

Ne tarjoavat samastumisen kohteita. Kuvat esittävät meille, mikä on mahdollista. Tunnistamme kuvissa itsemme ja sen, mihin voimme pystyä.

Entä jos kuviin ei pysty samastumaan? Jos kuvat ympärillämme esittävät aivan erinäköisiä ihmisiä kuin itse olemme? Jos perheeseen kuuluu yksi tai kolme aikuista, jos aikuiset eivät ole heterosuhteessa keskenään, jos he eivät olekaan valkoisia, hoikkia ja vammattomia? Näitä kuvia on vaikea löytää kuvapankeista. Niitä julkaisevat ihmiset saavat vihapostia ja asiattomia kommentteja.

Näyttää, että heteropariskuntaa ja lapsia esittävä kuva on vain neutraali kuva perheestä ja raskaana olevaa feminiinistä naista esittävä kuva vain kuva raskaana olevasta naisesta. Mutta jos kuvassa on kahden samaa sukupuolta olevan perhe tai raskaana oleva transmies, kuva onkin yhtäkkiä julistus. Propagandaa ja ”pride-ideologiaa”. Ei ole vaikea huomata, mikä tässä yhteiskunnassa ja kulttuurissa on normaalia: kaikki normin ulkopuolella oleva osoittaa, missä normaalin rajat menevät.

Jokainen tarvitsee ympärilleen monipuolisia kuvia itsensä kaltaisista ihmisistä.

Monipuolisuudella tarkoitan esimerkiksi sitä, että kuvat voivat esittää niin toimijuutta kuin haavoittuvuuttakin, feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta, iloa ja surua. Normin ulkopuolella oma kokemus jää joko näkymättömäksi tai se leimataan poikkeavaksi. Sillä on vaikutusta itsetuntoon ja hyvinvointiin.

Tärkeää on lisäksi, että erityisesti me, jotka pystymme samastumaan valtavirran kuvastoon, kohtaamme myös sen, mikä meistä tuntuu vieraalta. Jos esimerkiksi ajatus raskaana olevasta miehestä tuntuu oudolta, kannattaa etsiä muutama tili seurantaan hashtagilla #transfertility – jne. jne. Erityisesti suosittelen tätä kaikille perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille! Pysähdy kuuntelemaan. Somen kautta saa monesti selville, minkälaisten kysymysten ja ongelmien kanssa erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat kamppailevat. Voi oppia, miten parantaa omaa toimintaansa. Kuuntele podcasteja, jaa sisältöjä, lahjoita, mieti keneltä ostat palveluja. (Mutta älä pyydä ketään kouluttamaan sinua ja vastaamaan kaikkiin kysymyksiisi ilmaiseksi!)

Meillä ammattilaisilla on tärkeä asema muuttaa myös kielenkäyttöä kohtaamaan ja sisällyttämään kaikki ihmiset ja perheet.

Kaikki synnyttäjät eivät ole naisia. Kaikki naiset eivät synnytä. Se ei ole keneltäkään pois.

Sukupuolen ja seksuaalisuuden identiteetit eivät käy ilmi päällepäin, eivätkä perhesuhteet, joissa ihmiset elävät. Annetaan oletusten sijaan tilaa ihmisten omille tarinoille ja identiteeteille. Pienillä muutoksilla voi olla suuri merkitys.

Täytyy muistaa, että ammattilaisina emme koskaan tiedä asiakkaistamme kaikkea. Jos asiakas ei koe oloaan turvalliseksi, paljon jää kertomatta eikä luottamusta synny.

Kirjoitammeko ja puhummeko siitä oletuksesta käsin, että kaikki synnyttäjät ovat naisia, joiden synnytyskumppani on mies, puoliso ja lapsen isä? Puhummeko asiakkaista aina äiteinä ja isinä heille itselleen ja muille kollegoille? Minkälaisia kuvia perheistä ja odottajista käytämme? Jos haluamme ammattilaisina olla tukena erilaisille perheille, kielenkäyttömme on viestittävä kohtaamista ja turvallista tilaa. Väärinsukupuolittaminen ja perhemuodon olettaminen satuttaa.

Siksi on parasta aina kysyä eikä olettaa, ja kunniottaa ihmisten omia määrittelyjä ja sanoja. Ihmistä voi puhutella naisena, miehenä, äitinä, isänä — jos hän itse haluaa käyttää näitä sanoja.

Kukaan ulkopuolinen ei saa määritellä, miten ketään toista pitäisi kutsua, tai miten hän voi nimetä itsensä.

On myös tärkeää, ettemme kieltäydy kokonaan puhumasta esimerkiksi äideistä ja isistä silloin, kun ne ovat merkityksellisiä identiteettejä. Esimerkiksi puhumalla ja kysymällä yleisesti perheiden hyvinvoinnista saatetaan ohittaa se, miten perheen muodostavat yksilöt voivat, ja millaisia erilaisia odotuksia äitiyteen ja isyyteen tässä yhteiskunnassa liittyy.

Olennaista on tiedostaa, keitä puheellamme kutsumme ja kenet jätämme ulkopuolelle.

Synnytys tukihenkilön opas

Ilmainen kätilön opas tukihenkilölle + synnytystoivelista!

 

Kirjoita allaolevaan kenttään sähköpostisi ja lähetän sinulle ilmaisen 11-sivuisen tukihenkilön oppaan synnytykseen sekä pohjan synnytystoivelistan kirjoittamiseen. Saat myös uutisia tulevista tapahtumista sähköpostiisi keskimäärin 1-2 kertaa kuussa. 

Kiitos tilauksesta! Tarkista myös roskaposti- tai tarjouspostilaatikkosi, jos et näe viestiä inboxissasi. Jos viesti ei ole saapunut inboxiisi muutaman minuutin kuluessa, kokeile sähköpostisi hakutoimintoa hakusanalla jaga.fi.